Ilosanoma ja taivasnäkymät
Helposti huoli valtaa mielen, kun emme tavoita läheistä ihmistä, emme kuule hänestä. Kun hän sitten ottaa yhteyttä, sydän hypähtää helpotuksesta ja ilosta. Samoin voimme olla huolissamme, kun itse tai läheisemme joutuu vaikka leikkaukseen. Saatamme myös jännittää, kun läheisellä nuorella on tärkeä koe. Tieto siitä, että kaikki meni hyvin, toi ilon. Kuulimme arkisen ilosanoman.
Huolestunut ei juuri sillä hetkellä osaa näkyvällä tavalla iloita. Tulevaisuus saattaa huolettaa myös tarpeettoman paljon. Itse olen valitettavasti ollut usein kuin tämän kaltaisen huolen vanki. Kuitenkin Jumala on ollut hyvä. Hän on kantanut ja hän kantaa loppuun asti. Lupauksen sana antaa luottamusta ja iloa, joka on pysyvää vaikka sitä ei näkisi. Ja Raamattu on täynnä lupauksia, joissa saamme riippua kiinni.
Joskus toimimme väärin ystävää kohtaan. Välillä pelkäämme satuttaneemme toista, vaikka ei olisi tapahtunut mitään isompaa. Joskus toisen teko tai sanat painavat mieltä, ovat ehkä vahingoittaneet meitä. Anteeksianto tai anteeksi saaminen tuovat ilon. Epäsopu tai katkeruus saattavat tukahduttaa sen. Nämä ovat meille suuria asioita. Ne ovat tavallaan näkymättömiä, ja kuitenkin näkyvät koko olemuksessamme.
Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, sanoo Siionille: ”Sinun Jumalasi on kuningas!” (Jes. 52:7)
Jesajan teksti kertoi ilosanoman tuojan jaloista, ne ovat suloiset. On ehkä vaikea kuvitella aikaa, jolloin oli turvauduttava omin jaloin kulkeviin lähetteihin. Esimerkiksi tieto tilanteesta sotarintamalla saattoi tulla näin vuorten yli. Tieto rauhasta tai voitosta oli kovin odotettu. Se toi helpotuksen ja ilon. Jesaja varmasti kuvasi tuossa lainaamassani kohdassa hyvin syvällisesti pelastusta, jonka vain Jumala voi antaa. Jesaja oli näkijä ja profeetta. Hän kirjoitti ikuisesta ilosta Herrassa seuraavin sanoin:
Minä iloitsen suuresti Herrassa, minun sieluni riemuitsee minun Jumalassani, sillä hän pukee minun ylleni autuuden vaatteet ja verhoaa minut vanhurskauden viittaan, yljän kaltaiseksi, joka kantaa juhlapäähinettä niinkuin pappi, ja morsiamen kaltaiseksi, joka on koruillansa kaunistettu. (Jes. 61:10)
Jesaja puhui etukäteen pelastuksesta ja voitosta, jonka Jeesus on valmistanut meille ristinkuolemallaan. Oikeastaan jo Jeesuksen syntymä oli suuri ilo. Olemme tottuneet kuulemaan tämän jouluevankeliumissa enkelin toimiessa sanan tuojana paimenille. Ainakin oma ikäpolveni kuuli myös pienoisevankeliumin ilosanoman jo lapsena: Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä (Joh. 3:16 KR33/38). Edelliset jakeet kuuluvat näin: Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä (Joh. 14,15). Tämä viittasi ristinkuolemaan.
Jeesus kehotti opetuslapsia iloitsemaan siitä, että heidän nimensä on kirjoitettuina taivaissa (Luuk. 10:20) Kun näemme, että kristityt arvostavat ihmeitä, parantumisia ja voimallisia asioita, voimme palata tähän Jeesuksen kehotukseen. Kun näemme, että lain tai juhlapyhien noudattaminen nostetaan vaatimukseksi, saamme iloita tärkeimmästä, pelastuksen lahjasta yksin Jeesuksen varassa. Ilmestyskirjassa esiintyy Jeesuksesta Kristuksesta nimi Karitsa. Nyt täsmentyy se sama asia, että suurin ilomme on, että nimemme on kirjoitettu taivaisiin. Se on kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan. Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan. (Ilm. 21:27) Kristuksen työn tähden olemme puhtaat ja vanhurskaat, emme mitenkään muuten. On niin totta, että olemme sekä syntisiä että pyhiä samaan aikaan. Kukaan ei täytä lakia. Vain Jeesus eli synnittömän elämän.
Ilosanoman syvyys saattaa avautua vähitellen. Ymmärrys ja salattu ilo kertyy tipottain muodostaen kuin näkymättömän lähteen sisimpään. Suurinta iloa koen ymmärtäessäni, ettei pelastus ole oman onnistumiseni tai suorittamiseni perustalla. Saan jäädä Jeesuksen varaan, yksin armon turviin. Jos ilo on kohdallani kuin sisäinen lähde, voi se toisen kohdalla olla ainakin ajoittain kuin kuohuva koski. Suurin ilo kätkeytyy siihen, että opimme lisää Jeesuksesta ja kiinnitymme häneen.
Entä jos Jumalan Henki valmistelisi meidän sydämemme niin, että olisimme myös ilosanoman kertojia arjessa, hyvin vaatimattomalla tavalla. Jumala, joka tuntee jokaisen, voi antaa herkkyyttä ja viisautta. Voisimme ymmärtää, että meillä on elävä Jumala, joka rakastaa luomaansa ihmistä ja haluaa hänet yhteyteensä. Jumala voi antaa myös kaipauksen ja sanan nälän. Hän voi Henkensä välityksellä avata sanaa, mikä onkin suuri ihme ja ilo.
Joskus jäämme miettimään, että olisimme voineet sanoa enemmän pois lähtevälle. Jumala saattoi kuitenkin sanoa kauttamme paljon enemmän kuin ne sanat mitä pystyimme välittämään, ja Jumala tietää milloin kutsuu läheisen luokseen, oikean hetken.
Ilo mainitaan Hengen hedelmänä (Gal. 5). Voimme rukoilla Pyhän Hengen täyteyttä elämäämme, ja siihen meitä kehotetaankin. Jumala itse auttaa meitä Henkensä kautta siihen, että sana tulee lähelle koskettaen sisintämme, vahvistaen meitä ja synnyttäen iloa. Jumalan yhteydessä eläminen on suuri iloni. Se lahjoittaa kuin taivaan kosketuksen sisimpääni.
Itselleni kauneus, valo ja saaristoluonto tuovat paljon iloa. Joku viikko sitten seurasin kamerallani sinitiaisen poikasta. Sen suloisuus ja kauneus sai iloitsemaan. Jumalan luonto opettaa katsomaan, kuuntelemaan ja pysähtymään. Linnut lennellessään taivaalla kertovat minulle vapaudesta ja ilosta. Ne kertovat minulle kaikkeuden Luojasta. Ilman tätä maailmaa en voisi kuvitella mitä on taivaassa kerran. Raamattu kuvaa iankaikkisuutta meille tutuin sanoin ja käsittein. Silti kykenemme vain aavistelemaan mitä on iankaikkinen ilo Jumalan yhteydessä. Ceta
Pohdintaa ilosta, Keijo
Ilo yllättää tunturilla , ajatelmia kuvin, Pirkko
Nostan katseeni sinuun, Jeesus, pienoisakvarelli, Ceta Lainaus Adolf Saphirin kirjasta Kirje heprealaisille, WSOY 1899
Ystäväni uskollinen, kuva ja kiitosrukous, Lea
Sielun kotilaitumilla, runo ja kuva, Ceta
Jeesus, ilo sydämeni, Virsi 546
Sinussa iloitsevat, Psalmi 5: 12, Fredrik Wislöff hartauskirjasta Voimallinen on Hänen armonsa
Palvelkaa Herraa ilolla, Psalmi 100:2, Fredrik Wislöff hartauskirjasta Voimallinen on Hänen armonsa. Kommentti Cetalta
Seuraavan nettilehtisen aiheena on rukous. Ehkä se ilmestyy syyskuussa, jos saan aineistoa siihen mennessä. Ceta