Isä
Saanko minäkin polvistua tähän
Muhkuraisena
särkyneenä
paikattuna
Niinkuin tämä kelopuu
Olen niin väsynyt itseeni
Omaan keskeneräisyyteeni
Miksi lapseni katsot niitä
Katso minuun
silloin kaikki saa merkityksen
Niin runneltu olin minäkin
etten enää ihmisen kaltainen..
Minä en sinua hylkää enkä jätä
ethän enää unohda sitä
Katso ristiäni
Ulkopuolella
Isä
Sinua minä kiitän
Sinun hyvyytesi ympäröi minut
Sinun lapsesi tässä
yhdessä kiittää
Murrun hyvyytesi alla
Lauloivat yhdessä
joka päivä on armo uus
Lauloivatko minullekin
sydämestäänkö?
Niin lapseni – sydämestään
Anna se heille anteeksi
Niinkuin annoin sinullekin
Tänään nousee uusi laulu
Kiitoslaulu
Siitä mitä Sinä olet
Mitä olet jo tehnyt
Nyt ymmärrän
mitä tarkoittaa armo
Minullekin
En mitään enää niin halua
Kuin etsiä Sinun tahtoasi
Olla lähelläsi
Kuin laumastaan eksynyt lammas
joka vihdoinkin on löytänyt kotiin
Enää en pakene Sinua
Hyvän Paimenen ääntä
Tarvitsen niin Sinua
Anna anteeksi
Kaikki
Jes.53:2. Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
3. Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
4. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
5. mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
Pirkko