Riisuminen vanhasta, jotta voi nousta uutta?

Henkilökohtaista lokakuussa 2023.

Olen eri elämänvaiheissa kokenut Jumalan vaikuttamaa kutsua ja kaipausta uusiin tehtäviin ja jotenkin erityisellä tavalla Jeesuksen lähelle. Tähän on liittynyt riisuuntuminen joistain asioista.

Minulla on ollut tarvetta luoda yhteyksiä, mutta nyt näitäkin siteitä katkotaan. Ymmärtääkö Jumala rajalliset voimavarani paremmin kuin minä itse? Liittyykö yhteyksiini jotain sitovaa tai Jumalan puhetta peittävää? Yksinäisyyden tunteet myös tunnistan.

Käyn tunteitani läpi omien vanhojen runojeni ja sanan kautta.

On tunne, että jostain irtautumalla tai vapautumalla näkee paremmin hengellisen todellisuuden, myös ajan. Ja toisaalta on luottamus, että Jumala ohjaa myös tämän vaiheen, ja kaikki on parhaakseni. Suostun rakastettavaksi ja vihattavaksi, oudoksi ajassa. Suostun johdatukseen. Suostun työhön ja lepoon. Suostun yksinäisyyteen ja yhteyteen. Suostun näkemään ja hapuilemaan hämärässä. Suostun opetuslapseksi, neuvottavaksi.

Suostun Sinuun.
Olen jo kyllin väsynyt.
Tahdon levätä Sinussa, Isä.
Tapahtukoon Sinun tahtosi!

Tämä Jumalan varaan jättäytyminen, ”suostuminen”, tuo myös iloa ja vapautta elämään. Vapauteen Kristus meidät vapautti. Hän itse on valkeus. Jumalan tahto on hyvä meitä kohtaan.

Välillä tuntuu siltä, että meidän on heittäydyttävä Jumalan varaan, vaikka emme näe tai ymmärrä mitään. Ja tästä seuraa kuitenkin hyvää. Olen onnellinen siitä, että sain vielä ikäihmisenä (?) elää tämänkin vaiheen ja odottaa ilolla uutta Jumalan johdossa.

Ceta