Isä –
Olisin niin halunnut lentääVuorella
– kyselin tarkoitusta elämälleNäytit minulle työn
– kutsuit siihen
Näytit sen
kaukana olevalla vuorellaKuin aavistus
– Sinne haluan lähteä kulkemaanAskeleet sitä kohti
– luulin pääseväni sinne pianMissä se on
kadotinko sen
Teinkö virheen
– En näe sitä enääLapseni
et sinä sitä kadottanut
En minä peru kutsuani
– Älä sinäkään– Anna anteeksi lapseni
Jouduin kuljettamaan sinua
laaksojen kautta
Monien syvien kurujenkin kautta
– Vuorelta vuorellehan
ei pääse suoraan– Olisit niin halunnut lentää
Laaksossa näytin sinulle antamani työn
Mitä haluan sinun tekevän
Tuovan toivoa minusta
– MinussaNäytin työni niin vahvasti silloin vuorella
jotta jaksaisit laaksojen
ja syvienkin kurujenkin ajan
soiset naisemat
– Erämaan kuivuudenNiissä vaiheissa lapseni annoin
työhösi työkaluja
– Näköaloja elämän keskelläSamalla näytin sen asukkaat
Näytin kuruissa viruvat rikotut
Arjen askareissa olevat
– erämaassa olevatMinun omani
Rikotut
Hylätyt
– VainotutkinEn minä ole sinua hylännyt
– En heitäkään joita näytin
En minä peru kutsuaniLupasithan minulle elämäsi
Kiitos Isä
Kiitos että veit minua sinnekin
mihin en olisi halunnut
Pakotit eteenpäin
Rakkauden tähden
– lempeällä vahvalla kädelläsiKiitos näistä odotuksen vuosista
odotuksen ajasta
– matkastaKiitos ettet aiemmin antanut tehtävääni
Olisinhan lähtenyt siihen
– ilman työkalujaLaaksoissa sain kosteutta
Näkökulmaa
– opetusta
Siunausta
– kyynelistäkinKiitos niistäkin
– Kiitos kaikestaIsä Sinä tiedät paremmin
– Kaikki vaiheetKiitos Isä
Pirkko