Seitsemän katumuspsalmia, Ps. 32
Selityksineen, Martti Luther, Suomennos on Wilhelm Malmbergin, painovuosi 1897
Toisena psalmina kirjassa on psalmi 32. Otan tähän hyvin lyhyesti otteita kieliasua varovasti muuttaen. Ceta
Minä neuvon sinua ja osoitan sinulle tien, jota vaellat
Ymmärtämättömyys on oikea ymmärrys. Kun et tiedä, mihin menet, se on oikea tapa tietää, mihin menet. Minun ymmärrykseni tekee sinut aivan ymmärtämättömäksi. Niin lähti Abraham pois isänmaastansa, eikä tiennyt mihin. Hän antoi itsensä minun tietämiseni varaan ja antoi oman tietämisensä mennä, ja on tullut oikeaa tietä oikeaan loppuun.
Katso, se on ristin tie, sitä et sinä pysty löytämään, vaan minun täytyy sinua taluttaa niinkuin sokeaa. Siis et sinä, ei kukaan ihminen eikä yksikään luotu, vaan minä itse tahdon sinulle opettaa Henkeni ja sanani kautta tien, jota sinun pitää vaeltaa. Ei työhön, jota sinä valikoit, ei kärsimiseen, minkä sinä keksit, vaan siihen, joka vastoin sinun valikoimistasi, ajatustasi, haluaksesi osaksesi joutuu. Tule jäljessä sinne, minne minä kutsun, ole siellä koululaisena. Silloin on aika, mestarisi on silloin tullut, älä ole silloin hevonen eli järjetön eläin. Jos seuraat minua ja hylkäät itsesi, niin huomaa nyt:
Minä johdatan sinua minun silmilläni
En tahdo sinua hyljätä, et sinä vajoa. En tahdo sinua unohtaa. Omien silmiesi tulee olla itseesi nähden suljettuina, sentähden että minun silmäni valvovat sinun ylitsesi.
Etkö ole lukenut: Herran silmät ovat vanhurskasten puoleen? Vuori Moria merkitsee: Dominus videbit (Herra on katsova). Kulje epäilemättä, sillä minä yksin olen sen katsova, samaten kuin minä katsoin Abrahamin eteen siellä, missä hän ei ollenkaan eteensä katsonut. Tämä lyhyesti ei ole muuta, kuin että Jumala tahtoo meiltä oikeaa, yksinkertaista uskoa sekä lujaa luottamusta, uskallusta, toivoa.