Ilo särkymätön. (Pääsiäispäivänä)
Tänä ilon päivänä
haluan nähdä Sinut, Jeesus,
kävelemässä kukkaniityllä,
rannalla aaltojen huokailussa,
kuulla ystäviesi onnellisen naurun,
nähdä riemun kyyneleet,
– Sinä elät sittenkin!
——–
Tänä päivänä laitan narsissit maljakoihin,
keltaiset ja hehkuvat,
katselen puron juoksua jään alta,
rantapensaan pajunkissoja,
kevätauringon valoon heränneitä,
kuuntelen lintujen riemulaulujen
ensimmäisiä säveleitä.
Ilossani, sykkivässä, laajenevassa,
rauhan täyttämässä ilossa
koen minäkin,
– Sinä elät, Jeesus, ja minä Sinussa!
——–
Mutta täällä lauluni särähtää,
ääni värähtää itkun kosketuksesta,
kieli katkeaa soittimestani,
onnen kuvajainen särkyy,
narsissit kuihtuvat
ja pääsiäinen on taas ohi.
Mutta sittenkin,
– Sinä, Jeesus, elät! Sinä nousit kuolleista!
ja tänä päivänä,
joka päivä, näen Sinut
vierelläni, ilossani, murheessani,
Sinun kuolemasi, Sinun elämäsi
vie minutkin Valtakuntaasi,
kerran on ilo särkymätön,
kerran se on totta. Pääsiäinen -03
liisa