Hän, joka paimentaa liljojen keskellä

Korkea Veisu eli Laulujen Laulu on rakkausrunoutta. Itselleni tämä Vanhan Testamentin kirja nostaa sydämelleni Kristuksen kaipuun, jopa paluun odotuksen. Liljakorttini kertoo Kristuksen rakkaudesta ja siitä, että minulla on hyvä Paimen. Tahdon kuvaa ja sen yhteydessä olevia sanoja katsoessani muistaa Kristuksen rakkautta minua kohtaan. Kortti on kuin kiitosta. Siinä on iankaikkisen elämän toivoa.

Jeesus itse antoi useamman esimerkin siitä, että häntä kohtaan osoitettu rakkaus on arvokasta. Muistamme syntisen naisen fariseuksen huoneessa: ... ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojansa kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella. (Luuk. 7:38)

Rovasti Olavi Peltola varoittaa Laulujen Laulun yhteydessä liiasta morsiusmystiikasta, mutta sanoo onnekseni myös erittäin syvällisesti ja kauniisti: ”Laulujen Laulu kyllä saattaa auttaa meitä ilmaisemaan rakkauttamme Jeesukseen, eikä toki ole väärin tulkita sen sanontoja Vapahtajan rakkaudeksi syntistä kohtaan. Mutta silloin on oltava tulkinnassa varovainen ja käytettävä vain joitakin sanontoja ja niitäkin rajoitetussa mielessä. Syntien anteeksiantamus tuo Jeesuksen Kristuksen Pyhässä Hengessä hyvin lähelle meitä pahoja. Lupauksensa mukaisesti hän tulee jopa asumaan meidän sydämeemme. Hän ei häpeä antaa ehtoollisessa ruumistaan meidän syötäväksemme ja vertansa meille juotavaksemme. Paavali saattoi sanoa, että Jeesuksen tunteminen oli hänelle arvokkaampaa kuin mikään muu (Fil 3:8).” https://rovasti.fi/node/36

Raamatussa on paljon hääkuvausta, ja odotamme pääsyä Karitsan häihin. Itselleni Psalmi 45 on yksi rakkaimmista kuvauksista Kristus-kuninkaasta ja hänen morsiamestaan. Mutta tässä on tämä tekemäni jaekortti, johon poimin jakeen Korkeasta Veisusta eli Laulujen Laulusta.