Katso, sydämeni,
kirkkautta vuorten takana
– katso ja iloitse,
sinne johtaa polkusi!
——
Vielä on niin pitkä matka,
jaksanko sinne asti,
löydänkö perille?
Eväätkin ovat kohta lopussa,
leipä ja vesi.
——
Älä pelkää, arka sydämeni,
tiheää, risukkoista metsää,
puutonta, sumuista suota,
karua, hämärää laaksoa,
vaikka sinne valonsäde
harvoin ulottuu.
Älä pelkää, Hän kulkee edelläsi,
sinun Herrasi ja Vapahtajasi,
Hän näyttää polun metsän halki.
Hän tietää lepopaikan,
kirkkaan lähteen suon keskellä.
Hän itse on Valkeus pimeässäkin.
——————-
Hän kulki jo edellä ihmisen tien,
kuolemaan asti kulki,
tuntee pelon ja ahdistuksen,
kärsimyksen ja murheen,
kuoleman läpi Hän kulki,
Hän elää.
Synti on sovitettu,
tie on auki Isän luokse,
minulle heikolle, syntiselle,
ilo ja rauha Hänessä, ja toivo.
—————–
Ja metsässä laulavat linnut,
lähteen reunalla
avautuvat kukkaset,
laaksossa pieni valonsäde
pujahtaa hetkeksi polulleni,
puro solisee kivien yli,
ja vesipisarat kimaltavat.
—————–
Katso, sydämeni, älä pelkää,
Jeesus, Vapahtajasi, kulkee edellä,
kun väsyt, Hän tukee ja taluttaa.
Hän on elämän leipä,
Hänen lähellään
saat elävää vettä janoosi.
Ja taas jaksat jatkaa.
Hän johdattaa, perille asti.
Hän tuntee tien, älä pelkää.
———————————
liisa