Olen ajatellut Evankeliumin kuulemista ja Jumalan tahdon kuulemista. Rukous syntyy myös kuulemisesta.
Moni ajatteleekin kuuliaisuutta jonakin niin sanottuna omana palveluksena Jumalalle, jossa toimelias ihminen koittaa omilla töillään kelvata jumalalle.
Jumala taas odottaa meidän sellaisenamme jäävän Kristuksen varaan, jossa jäisimme kuulemaan rakasta poikaansa Jeesusta, joka ristillä on meidät vapauteen vapauttanut. Myös oikean rukouksen ajattelen olevan halua jättää kaikki murheemme näin Jumalan käsiin.
NYT JEESUS RISTILLÄ
EIPÄ AIKAAKAAN KUN PÄÄSIN JÄLLEEN SINUN TYKÖSI… ON KAIKKI MISTÄ PUHUIT NIIN KUIN SANOI SANASI
EIPÄ MEILTÄ MISSÄÄN KOHDEN OLE MITÄÄN PUUTTUNUT… VAIKKA EHKÄ LIIAN MONI MIELELTÄNSÄ SUUTTUNUT
MIHIN NOSTIT SIELU KATSEEN SILLOIN KUN SE PALELI… KENEN LUOKSE AIKOI MENNÄ MISTÄ ARMON ANELI
VOIMAA MYRSKYSSÄ EN NÄHNYT ENKÄ YKSIN JAKSANUT… JOKO KATSELIT SÄ TIETÄ JOKA KAIKEN MAKSANUT
AIKA LOPPUU JOSKUS KESKEN JA JOS OIKEIN YMMÄRRÄN… ETSIN MONTA TURHAA PAIKKAA LÖYSIN YHDEN YSTÄVÄN
EI OO ELÄMISEN MITTA KUINKA PALJON ANSAITSIT… MITÄ JOSPA HERRAN LUONA SYNTEJÄSI ITKISIT
ONKO LIIKAA TÄNÄÄN PYYDETTY JOS KYSYT ITSEKSEEN… KUN MÄ KUOLEN JOKU PÄIVÄ KUINKA PÄÄSEN TAIVAASEEN
MINKÄ LIPUN ALLA KULJET SINÄ PIENI IHMINEN… PÄÄKALLOKO SUN EESSÄ VAIKO RISTI SININEN
JOS MUISTAT MIKSI YKSI KERRAN ANTOI HENKENSÄ… ON AINUT LIPPU TAIVAASEEN NYT JEESUS RISTILLÄ
antti.a